K. Westö: Lang

Eräänä yönä kirjailija Konrad Wendell saa puhelun ystävältään Christian Langilta. Lang kuulostaa hätääntyneeltä ja puhelussa on Wendellin selkää karmiva sävy. Wendell kohtaa Langin ja näkee Langin kaulalla verenpunaisia jälkiä.

Westön 2002 julkaistu romaani Lang kertoo Christian Langin tarinan, joka on niin surullinen, karu ja tasaisesti alamäkeen kulkeva. Tarinan kertoo Langin ystävä, kirjailija Konrad Wendell, joka kirjoittaa romaania Langista. Lang on Westön kolmas julkaistu romaani, joka on päässyt kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon IMPACT Dublinin vuoden 2007 longlistille. 

Langin alamäki alkaa Saritasta. Naisesta, johon Lang törmää pitseriassa ja he päätyvät viettämään yhteisen yön. Saritasta tulee Langille pakkomielle. Ilta illan jälkeen Langin on pakko lähteä etsimään Saritaa ympäri Helsinkiä. Hän löytää naisen ja tästä tarina vasta alkaa. Kirja on rakkaustarina, mutta samalla dramaattinen tarina ihmisten alennustilasta sekä heikkoudesta tehdä asioita omia tunteitaan vastaan. Tarinan keskiössä on hieman sääliä herättävä mies, joka vielä etsii omaa tarkoitustaan tässä maailmassa. Sekä tarina siitä kuinka ihmisellä on vaikeaa löytää omaa sisäistä rauhaa olla onnellinen. Melko alusta saakka on nähtävissä ettei Langin ja Saritan rakkaustarina pääty hyvin. 

Langin ja Saritan ensimmäisestä yhteisestä kesästä tuli kaunis ja lämmin. Jälkeenpäin Lang muisti kesäkuun ja heinäkuun pitkinä ja valoisina. Hän muisti pölyiset päviät jolloin he jutustelivat raukeasti ja kävivät Uimastradionilla ja Linnanmäellä Miron kanssa, ja hän muisti loputtomat yöt ja Saritan ruskettuneen ihon suolaisen ja hiekkaisen tuoksun ja hänen kannustavat lemmenhuutonsa jotka leikkasivat valkeaa yötä. 

Kuten kaikissa Westön teoksissa, miljöökuvaus on tarkkaa ja sijoittuu Helsinkiin. Odotan kirjastosta Westön uusinta romaania ja olen tässä odotellessa päättänyt tutustua Westön aikaisempaan tuotantoon. Itse en nostaisi tätä suosikikseni Westön teoksista, mutta oikeastaan en osaa määritellä yksinkertaisesti oliko kirja hyvä vai ei. Sanoisin, että oli se lukemisen arvoinen ehdottomasti. Jotenkin tarinaa pohtiessa tulee sellainen fiilis, etten pitänyt siitä, mutta kuitenkin suhteellisen intensiivisesti päädyin lukemaan kirjan. 

Kokonaisarvosana: 7