torstai 25. heinäkuuta 2013

Matkustelua ja elämästä nauttimista!



Kirjoittelu jokseenkin viivästynyt, oli hektisempi työrupeama töissä muiden ollessa lomalla ja itse olin lomailemasssa Luxembourgissa ja Belgiassa työrupeaman jälkeen! Tässä joitakin palasia sieltä! (Lomalta.. Ei toki jääkylmästä toimistosta keskeltä heinäkuuta.)

Luxembourg on itselleni suhteellisen vieras paikka, niin kaupunkina kuin ylipäätään maanakin. En tunne kovinkaan tarkkaan maan historiaa. Kuitenkin suuntasimme tähän pieneen maahan iloisin mielin! Luxemburgin pääkaupungissa Luxemburgissa asuu noin 100 000 ihmistä, kaupunki tuntuu paljon isommalta. Kaupungissa tosin vierailee turisteja paljon, josta kaupunki saa volyymiä.

Luxembourgin erikoisuus tai the turistikohde on ”casematesit” The Casemates. Luxemburgin kaupungin alla menee ihan tuhoton verkosto käytäviä,  pieniä rappuja rappujen jälkeen, huoneita, tykkejä, tiirailuaukkoja jne. Ne kuuluvat kaikki suureen kokonaisuuteen,joka on rakennettu 1600 -luvulla suojaamaan Luxemburgia. Voin niin kuvitella myöhäiskeskiaikaiset sotilaat sinne vilistämään. Mielikuvitus ei tosin riitä siihen kuvittelemaan samaisia keskiaikaisia ihmisiä nakuttelemaan hakkujaan kun ovat rakentaneet tuon käsittämättömän laajan rakennelman maan alle kallioon.

Lisäksi itse Luxemburgin kaupunki on ihana nähtävyys. Sen laakso ja vanha kaupunki ovat niin valloittavat!





Kaupunkina Luxemburg oli aivan ihana! Keskeltä Luxemburgia menee laakso, joka on myös rakennettu paljolti täyteen. Kuitenkin laakson ansiosta keskusta on aivan ihanan vihreä, raikas ja tunnelmallinen. Kuvasta ei uskoisi, että se on otettu aivan Luxemburgin keskustasta! 

Paljolti myös ajeltiin ympäri Luxemburgia vuokratulla autolla. Kiertelimme muutamia vanhoja linnoja, joista osa olivat kuin suoraan jostakin Disneyn sadusta pyöreine torneineen. 

Kuvasta näkyy hyvin myös tyypillistä maisemaa Luxemburgista. Paljon oli korkeuseroja ja pieniä niin idyllisiä kyliä etten toisiin ole törmännyt! Luxemburgin maaseutu ja pienet kylät olivat yksi ihan parhaista matkan osuuksista. Kuvittele mielessäsi vanha ja tiivis, hieman maalaisromanttinen kylä - kyllä juuri niitä löytyi vaikka kuinka monta Luxemburgista! Kuvassa on Viandenin linna. 

Tässä näkymiä Luxemburgin kaupungista.





Ajeltiin siis myös Belgiassa. Luxemburgista Belgian puolelle ei ole kuin n. 20 minuutin matka. Jotenkin tuolla keski-Euroopassa ajellessa jotenkin ymmärtää paremmin kuinka iso asia EU ylipäätään on. Vaikka EU:n saamalle Nobelin rauhanpalkinnolle hieman ehkä naureskeltiinkin, on EU aidosti harvinaislaatuisella tavalla yhdistänyt Eurooppaa ja ollut luomassa rauhaa omalla tavallaan. Ajatellen ettei toisesta maailmansodasta ole kuin se 60-70 vuotta aikaa. Oma isoisänikin on ollut taistelemassa toisessa maailmansodassa Suomen Jatkosodassa. Schengenin sopimus sallii ihmisten vapaan liikkuvuuden ja on myös tuonut ihmisiä lähemmäksi ja maiden rajat ovat häilyneet. Aamulla Belgiasta Luxemburgiin oli hirveä työmatkaruuhka. Kiitos EU:n ja Shengenin sopimuksen ihmiset voivat vapaammin matkustella, olla tekemisissä toistensa kanssa ja jos joku haluaa muuttaa vaikka täältä Suomen perukoilta muuten vain muuttaa Luxemburgin maaseudulle ja perustaa siellä vaikka oman lehmäfarmin, hän voi sen vapaasti tehdä. Lisäksi esimerkiksi Saksan, Belgian ja Luxemburgin ihmiset jopa päivittäin käyvät toisen maan puolella kaupassa, töissä jne.  Onhan se aika iso juttu kuitenkin. Kun miettii. Vapaa liikkuvuus. Tämä hienous ei ehkä ihan niin paljon tunnu täältä Suomesta, koska toisella puolella on Venäjä ja sitten onkin merta, jonka yli ei ihan niin kätsästi hurauteta kauppaan. 

Mutta se siitä kiertotiestä.. 

Belgiassa käytiin esimerkiksi Orvalin luostarissa (nettisivuilla voit vierailla täältä), joka oli aika hieno. Lisäksi sai maistaa yhtä aitoa trappistiolutta, joita on maailmassa ilmeisesti vain kahdeksan kappaletta! Itse pidän lähinnä tummista oluista hyvin valikoivasti (en ole kovinkaan oluthenkisiä tapauksia) mutta kieltämättä olut oli kovin hyvää!




Belgian puolella käytiin myös yhdessä Outletissa vähän katsastamassa tarjouksia! Mukaan tarttui joitakin merkkilöytöjä, paikassa kun sattui olemaan vielä alennukset outlet -hinnoista. Mukaan tarttui kaksi Calvin Kleinin käsilaukkua, muutama paita ja Tommy Hilfigerin farkut (käsittämätöntä.. maksoivat jopa 10 euroa normaalin 150 euron sijaan. Joskus on myös hyötyä siitä että on pientä kokoa ja näitä löytöjä tekee). 

Ihana reissu kaiken kaikkiaan! Sää huikenteli yli 30 asteessa koko reissun ajan. Ah, jään niin kaipaamaan ihania cappucinoja! 


Mutta kuulemisiin jälleen! Sain kirjastosta lainaan Rowlingin Casual Vacancyn lainaan, en ole tähän mennessä ollut vielä kovinkaan vakuuttunut, mutta sepähän tässä nähdään!







lauantai 6. heinäkuuta 2013

George R.R. Martin - Korppien kestit (A Feast for Crows)



Sain luettua neljännen George R.R. Martinin kirjan sarjasta Song of Ice and Fire, tunnetummin varmaan Game of Thrones –sarjasta (Game of Thrones on ensimmäisen sarjan romaanin nimi).  Kommentoin tässä ylipäätäänkin kirjasarjaa, mitä niitä on tullut siis tähän mennessä luettua.

Neljännessä kirjassa keskitytään paljon Kings Landingin tapahtumiin ja siellä oleviin hahmoihin, Jamie ja Cercei Lannisteriin, Littlefingeriin, Sansa Starkiin  sekä Aria Starkiin, Brienneen ja Samiin. Olin ensinnäkin pettynyt, mielenkiintoisimmat hahmot, Tyrion Lannister, Daenerys Targaryen, Jon Snow tms. oli jätetty kokonaan pois. Martin kommentoikin kirjan lopussa, että loppujen lopuksi neljäs kirja oli paisunut niin pitkäksi ja se piti jakaa kahtia kahdeksi eri kirjaksi. Vaihtoehtoina oli laittaa ajallisesti se puoliksi tai jakaa hahmot eri kirjoihin ja Martin oli valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon. Itse en ole kovinkaan vakuuttunut tästä ajatuksesta. Tämä rikkoo ajallisesti tapahtumien kulun ja tuntuu vähän hassulta kirjaa luettaessa. Eri tarinalinjoissa on kuitenkin aina viitteitä toisiin.

Olen ehkä  eniten pitänyt sarjan ensimmäisestä teoksesta, Game of Thrones. Sarjaa jatkaneilla kirjoilla tuntuu olevan toistuva, sama ongelma. Ensinnäkin kirjat ovat ihan hirveän ylipitkitettyjä. Martin osaa kertoa ja keksiä herkullisia ja meheviä juonikuvioita ja käänteitä, mutta tarina edistyy todella hitaasti. Kaikki kirjat ovat varmaan vähintään n. 700 sivuisia. Itse jopa siis kuulun siihen kastiin, joka oikeasti pitää juonikuvioiden huolellisesta rakentamisesta, henkilöhahmojen rakentamisesta ja muusta hitaasta ja nautiskelevastakin etenemisestä, mutta mielestäni Martin ei tässä oikein onnistu. Kirjat ovat paikoin melko pitkäveteisiä eivätkä tunnu edistyvän millään. Mutta sitten taas kun seuraava ihan arvaamaton juonikuvio etenee, se on todella koukuttavaa! Sanotaanko karkeasti, että jos Martin tiivistäisi 700 sivuisen teoksen edes 500 sivuiseksi niin kirjat toimisivat paljon paremmin. Mutta… voin varoittaa, kaikesta tästä pitkäveteisyydestä huolimatta, tarinaan ei voi olla addiktoitumatta!

Kirjat kuitenkin ovat lukemisen arvoisia jos genren kirjoista pitää. Kirjat sekoittavat ihanasti historiallista fiilistä, fantasiaa, valtataisteluita.. Kirja on kuitenkin suorapuheinen ja kaunistelematon ja siksi se ei valu liikaa satumaisuuden puolelle. Juonikuviot ovat kyllä ihan mahtavia! Jännitystä ja juonitteluja ei näistä kirjoista puutu!

”’Daenerys is the one, born amidst salt and smoke. The dragons prove it.’ Just talking of her seemed to make him stronger. ’I must go to her. I must. Would that I was even ten years younger’”.

Luen tosiaan näitä kirjoja englanniksi, joten tosiaan kaikki nimet ja sitaatit tässäkin englanniksi. Mutta katsotaan milloin saan seuraavan osan käsiini ja ehdin siihen pureutumaan. Jännityksellä odotetaan!

Kokonaisarvosana: 7,5

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kirjafriikin lempitapahtuma?

Viikonloppuna olin Vanhan kirjallisuuden päivillä. Tapahtuma järjestetään vuosittain pienellä paikkakunnalla Pirkanmaalla, Sastamalassa. Olen ottanut tavakseni käydä koluamassa kyseisen tapahtuman joka vuosi, jos se on vain mahdollista. Paikalla on hirveä määrä eri puolilta Suomea kerääntyneitä antikvariaatteja. Yleensä joka vuonna on jokin vaihtuma teema, johon järjestettävät ohjelmat ja keskustelutilaisuudet liittyvät, mutta itse en ole ollut niistä kovinkaan kiinnostunut. Tämän vuoden teema oli "Kirjat - moraalin murtajia vai rakentajia?". 

 Yleensä itse lähden paikalle bongailemaan itselleni loppukesäksi kesälukemista. Muutoin olen aika laiska kiertämään antikvariaatteja, koska niissä käyminen on aika lailla bongailua. Joskus löytyy jotakin ja joskus ei. On niin kätevää tehdä löytöjä kun hirveä määrä antikvariaatteja on kokoontunut samaan läjään. 

Tämän vuoden löytöihin kuului kaksi L.M. Montgomeryn teosta, Sara Tarinatyttö ja Perinnönjakajat. Ensimmäinen on nuortenkirja, mutta omasta hyllystä löytyy jatkotarina tuohon kirjaan niin ajattelin että miksipä en lukisi kuitenkin ensimmäistäkin osaa. Olen aina rakastanut Montgomeryn kirjoja, enemmän nuorempana, mutta miksipä en vielä aikuisenakin! Lisäksi on harmillista, että osaa Mongomeryn kirjoista on ruvettu suomentamaan vasta 2000 -luvulla. Nämä kaksi kirjaa olivat itseasiassa uusia eikä mistään antikvariaatista. Vanhan kirjallisuuden päivillä aina rakennuksen toisessa kerroksessa on joitakin kustantamoja, jotka myyvät edullisesti kirjojaan. 

Lisäksi olen melkein joka vuosi ostanut muutaman Agatha Christien kirjan. 1950 -luvun painokset ovat mielestäni aika ihania. Näitä on Vanhan kirjallisuuden päivillä suhteellisen paljon tarjolla suhteellisen edullisesti. Mukavan kevyttä lukemista kesälle! Nyt meneillään oleva tiiliskivi Martinin A Feast for Crows ei oikein ole kätevää matkalukemista. 

Muutama vuosi sitten tein enemmänkin löytöjä Waltarilta, mutta tänä vuonna mukaan jäi vain tuo Ihmiskunnan viholliset. Viime vuonna tein useamman löydön Waltarin kirjoista, vanhoina hyväkuntoisina painoksina. 

Mukava tapahtuma kaikin puolin! Hyviä kesälukulöytöjä tulee tehtyä edullisesti! Lisäksi vanhat painokset kirjoista ovat aika ihania, vähän erilaisia mitä nykyään kirjakaupan hyllyltä saa. Tosin pitäisi myös alkaa rajoittamaan tätä oman kirjahyllyn kasvattamista. Pikaisesti laskin, että kirjahyllystäni löytyy yli 400 kirjaa. Täytyy alkaa kierrättämään kirjoja eteenpäin tutuille luettaviksi ettei ihan mahdottamaksi pääse paisumaan.