perjantai 26. huhtikuuta 2013

Ystäväiseni


Joskus miettii kuinka onnellinen olenkaan omistaessani niin monia ihania erityisesti erilaisia ystäviä!

Mulla on ystävä kenen kanssa voin tehdä juoksulenkkejä ilman että tarvii hidastaa omaa vauhtiaan

Mulla on ystävä kenen kanssa voidaan seistä nenät Kultajousen ikkunassa melkein tunti ihastelemassa timanttisormuksia (ja tulla siihen tulokseen että isoin timantti ei ole edes kaunein)

Mulla on ystävä jonka kanssa voin puhua kipeistäkin asioista ja soittaa vaikka keskellä yötä itku kurkussa

Mulla on ystävä, jonka kanssa voin puhua maailmantaloudesta, finanssikriisistä ja politiikasta.

Mulla on ystävä jonka kanssa voin puhua kirjallisuudesta ja joka on samaa mieltä, että Dostojevskin Rikos ja Rangaistus on oikeasti ahmittava kirja!

Mulla on ystävä, jonka seurassa voi päästää sisäisen materialistinsa valloilleen häpeilemättä

Mulla on ystävä kenen kanssa voin lähteä drinkeille ja puhua minkä glitterin haluan seuraavaksi kynsiini

Mulla on ystävä kenen kanssa voin lähteä salille kiskomaan painoja ja puhua äijäjuttuja (miksi sieltä radiosta muuten aina tulee se silikonitissimainos kun ollaan salilla? – ja kyllä saliseurani on vähän maskuliinisempaa sorttia) ja joka karjuu vieressä ”jaksaa jaksaa, vähän munaa tähän touhuun nyt hei.. kamoooon!”

Mulla on ystävä kenellä on myös sama venäjäfetissi ja jonka kanssa voidaan tuskastella sitä kuinka venäjän kursiivista ei välillä saa mitään selvää.


Olen hyvin kiitollinen jokaisesta ystävästä ja kaverista. Olenkohan muistanut sanoa tätä ystävilleni? Ja onneksi tämäkin kiitos ei mene hukkaan, koska tämähän on anonyymi blogi. ;D


… ja jos olen jäänyt kiinni ja joku ystävistäni on tunnistanut minut niin yritähän arvata kuka noista ystävistä olet- ;)

2 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Oon kyllä onnellinen, kun mulla on tuollainen ystävä! :) Arvaan, etten ainakaan oo toi juoksija, jonka takia ei tarvitse vähentää vauhtia... Taidan kyllä tietää, kuka noista oon! :) :) :) Kiitos!

    VastaaPoista